Kojelauta |  Seuraa blogia |  Ilmoita blogista |  Lisää blogeja |  Luo blogi!
[ ]
07.01.2007 - 22:15

Makeansuolaista

Jokaiselle tulee tyhjä hetki
jolloin pitkä odotus katkeaa
pirstoutuu kuin
seinään paiskattu lintu
ja täyttymys haihtuu taivaalle
kuin sakea pölypilvi.
Tavoitteet makaavat tyhjällä
kadulla kuin eilispäivän
turhat tarjoukset
ja onnellisuuden harha
putoaa käsistä kuin
elohopea särkyneestä mittarista.

Mutta elämänpuu tunkee
uudet, terävät versot
läpi surullisen sydämen
ja odottamaton hetki täyttyy
ilolla
makeansuolaisella kuin
elämä itse.


Tämä tuntemattoman runoilijan runo on kulkenut mukanani yli 20 vuotta. Kaikessa kipeydessään se kertoo tiivistetysti sen, mitä menneestä vuodesta jäi jäljelle.

- Lily













02.04.2006 - 14:56
Näinkin lennokkaita ajatuksia voi tuleva tuottajapoloinen joutua pyörittelemään... Perjantai kului Taku ry:n kevätseminaarissa ja aiheesta oli luennoitsijoita sisäministeriön edustajasta Stuba Nikulaan. Täytyy myöntää että viimeksi mainitun kommentit koko mallin toimivuudesta kuvaavat eniten omaa kantaani tähän päivänpolttavaan kysymykseen. Eli "ihan kiva"...

Jep, jep. Oletteko muuten nähneet kuinka kulttuuritädit ja harvat joukkoon eksyneet -sedät bilettävät? Minä olen. Ja lauantai-aamuna oli pää kohtuullisen höpelö. Kuka käski raahautua kotiin vasta klo 2.00, vaikka aamulla olisi pitänyt olla jo klo 10 tutustumassa espoolaiseen hullutukseen nimeltään WeeGee-talo. Tai allekirjoittaneesta se on järjetön hanke, mutta ehkä joku kulttuurinnälkäinen viitsii matkustaa niinkin syrjäiseen kolkkaan kuin Tapiola.

*
Jatkuva aikapula meinaa viedä järjen. Huono omatunto tekemättömistä asioista kulkee visusti mukana, vaikka tiedän että kiireisimmät asiat on nyt vaan hoidettava pois alta. Kun koittaisi se autuas päivä että voisi edes tehdä töitä rauhassa. Olen kunnostautunut tappelemaan oikeuksistani juristien välityksellä pariinkin eri suuntaan ja molemmissa tapauksissa edessä on paperisotaa aivan julmetusti.

*
Siivous, tiskit ja.. putkimies. Looginen ajatuskulku näin sunnuntai-iltapäivisin. Eli tilaan nyt itseltäni siivouspalveluja ja lähden samantien myös niitä tuottamaan, jotta ulkopuolinen arvioija pääsee pisteyttämään lopputuloksen.


 - Lily

22.03.2006 - 12:54
Sakset, mustekynät, sukkien parit, rullamitta ja tunnit? Olen tuskitellut aiheen parissa kerran jos toisenkin. Tänään kaikki luetellut tuntuvat olevan hukassa.

*
Loman loppu sujui enempi ja vähempi vauhdikkaasti ja juuri kun aloin tottua mökkielämän erityisominaisuuksiin, lysti loppui kesken kaiken. Kovasti kehotin isäntäväkeä viipymään toisenkin viikon, mutta eivät totelleet.
   Kissa oli pari viimeistä päivää lähinnä ulkosalla, koska lähestyvä kevät auringonpaisteineen päivineen oli lämmitti päivällä oikein kunnolla. Puitakaan ei tarvinnut polttaa enää samassa määrin kuin aiemmin.
   Mutta, kaikki hyvä loppuu aikanaan ja paluu kaupunkiin oli... noh, vähän ryydyttävä kokemus.

*
Tekemistä ei ole todellakaan ollut liian vähän. Lisätunteja vuorokauteeni otan mielelläni vastaan, jos niitä voi jostain lunastaa. Mutta tänään yritän oikoa jumittunutta niskaa ja nautiskella keväisestä auringonpaisteesta. Ja perehtyä teatterituottamisen oppaaseen, joka on tähän asti antanut enemmän informaatiota kuin kolme vuotta alan oppilaitoksessa.

*
Romanttisinta mitä nainen voi kokea: mies soittaa kolmen viikon pakollisen eron jälkeen la aamuna klo 7.10 ja pyytää kanssaan kiertämään Bauhausiin. Ja kuka väittää, ettei suomalaisissa miehissä ole kipinää!!!

*

L
öysin muuten juuri oikeansävyisen terrakotan tapetin ruokailuhuoneen seinälle, Bauhausista tietysti! ;O)

*

 -Lily



10.03.2006 - 23:44
Hard Rock Hallelujah! Niin vaan meni sitten Lordi voittamaan sinänsä niinkin turhan viihdepläjäyksen, kuin Suomen Euroviisukarsinnat. Uskomatonta sillisalaattia oli tarjolla tangokuninkaallisista popstarsien kautta wannabe iskelmätähtiin. *vilunväristyksiä* Kyllähän tuo Taagekin sinänsä mallikaasti vetäisi, mutta ei uponnut Kilpi suureen yleisöön.

*

Täällä aletaan vähitellen toipua viimeyön järkytyksistä. Katti murjotti lopulta ylämökin alla ja vielä lähempänä aamuneljää kävin suostuttelemassa hänen ylhäisyyttää sisätiloihin. Pakkasmittari kun näytti -14 astetta ja pelkäsin jo muutenkin että otus kuukahtaa vammoihinsa.
   Havahduin joskus kahdeksan jälkeen ja varovasti kurkistin ovesta ulos. Meni kaksi sekuntia ja kaveri livahti kiireen vilkkaa sisälle ja suoraan muonakupille. Joten taidettiin selvitä lähinnä henkistä laatua olevilla vaurioilla, vaikka aika vaisulta tuo on tänään vaikuttanut. Ja murjottanut kulmasohvan takana, kun en laskenut ennen iltaa ulos, kun eläinlääkärin kanssa neuvoteltuani päätin tarkkailla tilannetta hetken aikaa.

*

Sulo puolestaan nauttii kuulemma omasta lomastaan täysin siemauksin. Ja on tietysti kietonut kaikki oikean etutassunsa ympärille. :O) Ilmeisesti hänen lomansa jatkuu vähän pidempään, sillä ensi lauantaina on Diorian promokuvaukset Turussa, joten jatkan Suomenkiertuettani entiseen kotokaupunkiin. Joka on mielestäni edelleenkin kaunein kaupunki, jossa olen elänyt ja asunut, by the way...

*

S
euraavat n.12-18kk olen varsin täystyöllistetty alun perin kaavaillun vapaan kuviokellunnan sijaan. Onneksi opinnot voi syksystä lähtien liittää osaksi työtä tai päintoisin, ihan miten vaan halutaan ajatella. Sen olen itselleni luvannut, että kalenterista löytyy myös niitä vapaita päiviä, toisin kuin viime kesänä. 12-tuntiset työpäivät, never again!

*

Putkimiehestä on täysin normaalia mennä nukkumaan perjantai-iltana klo22. Pelottavaa. Paitsi että se ei itsestänikään välttämättä ole huono vaihtoehto. Tosin rajansa kaikella, mutta toissailtainen drinksuttelu vaatii veronsa yhdistettynä viimeöiseen rumbaan, joten Vihti vaikenee.

 -Lily

10.03.2006 - 01:07
Aivan uskomattoman hyvä ja raukea olo... Saavuin iltapäivällä takaisin mökille ja otin aivan aluksi muutaman tunnin torkut. Sitten sauna tulelle ja alkuillasta kunnon löylyt ja siihen päälle huurteinen olut. :O)

Kissa on kyllä ollut hieman närkästyneen oloinen, mutta alamme vähitellen taas olla kaverit. Aiemmin televisiota katsellessa hän jopa linnoittautui viereeni rapsuteltavaksi ja ainakin uusi purkkiruoka oli menestys. Kaveri myös kävi kanssani "saunomassa", eli päivysti vuorotellen pukuhuoneessa ja omassa lämpöeristetyssä "kissankopissaan" terassilla.

*

Nyt tulee tunnustus. Toissaviikolla tein luultavasti tähänastisen elämäni kalleimman ostoksen. Suhteessa kalleimman. Tai itse asiassa löysin kohteen jo ennen joulua, kun eksyin hiustuotteita myyvään puotiin ja kyselin apua kuivuuttaan katkeileviin kutreihini. Harvoin voin yhtä lämpimästi suositella jotain tököttiä, mutta K-Pakin rakennekorjaava intensiivihoito on todellinen ihmeaine.
   Ja ihmeellinen on hintakin. 150ml tuubi maksaa vaatimattomat 22e. Tiedän, vähintään puolet liikaa. Toisaalta, sitä ehkä on valmis maksamaankin jos hiukset pysyvät päässä, eivätkä murene käsiin. Silti aika suolainen hinta. Olen ajatellut, että voisi yrittää metsästää jostain nettikaupasta saman sarjan muitakin tuotteita, jos hinta olisi vähän kuluttujaystävällisempi.
   Eli kahta en vaihda.. tai jotain sinnepäin.. Toinen lempituote on tällä hetkellä Lumenen Vitamin+ Energy Coctail Fortifying Cream, joka on yksi parhaimpia vastaavia tuotteita, joihin olen törmännyt. Okei, hieman "kotiinpäin" vetämistä, mutta ainakin näillä hankintakanavilla hinta-laatusuhde erittäin kohdallaan...

*

Tässä välissä ehti tapahtua äksidentti mösjöö kissan kanssa.

*
Pakkanen on noussut, mutta mökissä riittää lämmintä. Päivystän Herran Kissan kotiintuloa ja uni ei varmasti tule, ennekuin karvatassu on turvallisesti sisällä. Kävi nimittäin pieni haaveri ja olen huolissani reppanan voinnista. Toivottavasti selvitään pelkällä säikähdyksellä. Tiedän ettei vahinko tule kello kaulassa, mutta on kamala olla vastuussa toisen lemmikistä jos jotain tapahtuu.
   Vuosia sitten systerin terhakka pystykorva päätti lenkin päätteeksi tehdä omatekoisen nielurisa-amputaation, eli raahasi päättäväisenä puunkarahkaa hampaissaan ja töks, tottakai se sitten osui täydellä voimalla maahan ja koiruudelta pääsi paha sana. Muutaman tunnin ihmettelyn jälkeen selvisi, että kaverin nielurisa on todellakin poistovalmis, vaikka lääkärin ihmetykseksi verta ei ollut lainehtinut valtoimenaan. Lemmikkien kanssa sattuu ja tapahtuu, ja aina kun vähiten odottaisi.
   Kävin hetki sitten huhuilemassa kattia, mutta se murjotti mökin alla ja otti varmuuden vuoksi muutaman askeleen taaksepäin, kun yritin lähestyä pyydystämistarkoituksessa. Eli nyt pitää vaan odotella että pakkanen ajaisi potilaan kotiin. Kiinni se ei taatusti anna tuolla ulkona. Mutta, onhan tässä aikaa odotella, ostin pari sisustuslehteä tänään, joten lähden niitä lueskelemaan ja toivon, että muutaman tunnin kuluessa voin huoahtaa helpotuksesta.


 -Lily

Kirjoittaja